Vegesafkaa on vuonna 2014 perustettu vegaaniruokaravintola, joka sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa. Tarve ravintolan perustamiselle nousi vegaanien harmistuksesta, kun ei pääkaupungista löytynyt lainkaan monipuolista ja laadukasta ravintolaa tarjoavaa vegaaniruokaa. Päätimme tehdä asialle jotain ja perustimme Vegesafkaa-nimisen ravintolan.

Yrityksen taustalla häärii kaksi vegaania, jotka ovat molemmat ravintola-alan ammattilaisia. Tästä syystä voitkin olla varma, että ruuanlaitossa on käytetty ainoastaan laadukkaita raaka-aineita, joiden tuottajat kunnioittavat eläinten oikeuksia sekä pyrkivät tukemaan luonnon monimuotoisuuden säilymistä.
Ruuanlaitossa kiinnitetään suurta huomiota myös siihen, että tarjoamamme ruoka olisi mahdollisimman terveellistä. Kiinnitämme myös erityishuomiota ruoka-annostemme esteettiseen puoleen; annoksemme ovat sekä värikkäitä että terveellisiä. Tule maistamaan vaikkapa kesäkurpitsapastaamme, höyryävän kuumaan kasvissosekeittoamme, vegaanista kasvispiirakkaamme, herkullista kukkakaaligratiiniamme tai mausteita pursuavaa sieni-kasviswokkiamme ravintolaamme, joka sijaitsee osoitteessa Vegekatu 45 A Helsingin ydinkeskustassa. Tervetuloa!

Mikä on vegaani?

Vegaani sekoitetaan usein kasvissyöjään. Vegaani eroaa kasvissyöjästä kuitenkin siinä suhteessa, ettei hän käytä mitään eläinperäisiä tuotteita – ei edes maitoa, kananmunia, liivatetta tai hunajaa, joita useimmat kasvissyöjät käyttävät. Vegaani ei muutoinkaan tue sellaisia palveluja, jotka riistävät eläimiä eikä osta esimerkiksi eläinperäisiä vaatteita, kuten villa- tai nahkavaatteita. Joskus vegaanit luokitellaan erilaisiin alaryhmiin, mutta harvoin vegaaniyksilö mahtuu selkeästi jonkin tietyn kategorian alle; vegaanit ovat yksilöitä siinä missä muutkin eikä heitä voi eikä tule ajatella yhtenäisenä massana, jonka maailmankuva olisi yhteneväinen.

Vegaanit kuitenkin painottavat eläinten oikeuksia ja pyrkivät nostamaan esiin eläinten hyväksikäyttöön liittyviä eettisiä ongelmia. Osa vegaaneista painottaa ekologisia syitä valinnalleen, osa taas terveydellisiä, uskonnollisia tai henkisiä syitä. Veganismin voidaan katsoa liittyvän myös ihmisoikeuksiin; koska 40% maailman viljasadosta menee eläinten rehuksi, osa on sitä mieltä, että tämä on eettisesti väärin, koska viljaa voisi käyttää ravinnoksi myös ihmisille. Eläinperäisiä tuotteita syövän ihmisen ruuan tuottaminen vaatii monta kertaa suuremman maa-alan kuin kasvisravintoa syövän ihmisen ruuan tuottaminen osan ravinnosta mennessä ”hukkaan” sen kiertäessä ravintoketjussa eläinten kautta. Sana vegaani juontaa juurensa englanninkielisestä sanasta ”vegan”, joka puolestaan on muodostettu alkuosasta ”veg” ja sanan ”vegatarian” an-loppuosasta.

Miksi emme syö lihaa?

Ravintolamme perustajien vegaanius liittyy etupäässä eläinten oikeuksiin; katsomme, ettei ihmisellä ole oikeutta hyväksikäyttää eläimiä. Länsimaissa on alettu pohtia eläinten moraaliseen asemaan liittyviä asioita jo ainakin kaksi tuhatta vuotta sitten. Esimerkiksi vuosina 371-287 ennen ajanlaskun alkua elänyt Theofrastus, joka oli Aristoteleen seuraaja, mietti lihansyönnin etiikkaa tullen siihen tulokseen, että lihansyönti on oikeutettua ainoastaan tilanteissa, joissa se on välttämätöntä selviytymisen kannalta. Myös esimerkiksi Plutarkhos (46-125), joka oli aikakautensa tunnettu ajattelija, pohti lihansyönnin eettisyyteen liittyviä ongelmia. Antiikin ajan kuuluisa filosofi ja matemaatikko Pytagoras (580-500 ennen ajanlaskun alkua) kannusti ihmisiä ryhtymään kasvissyöjiksi. Eläinten arvoa sekä eläinten käytön oikeutusta on siis pohdittu jo pitkään!

Siitä huolimatta, että eläinten oikeuksiin liittyviä eettisiä näkökohtia toki pohditaan, on länsimainen ajattelu pääpiirteissään ihmiskeskeistä. Tämän Antroposentrisen lähestymistavan mukaan vain ihmistä pidetään rationaalisena olentona ja eläinten katsotaan olevan mekanismeja, jotka toimivat koneen tavoin eikä niillä katsota olevan tietoisuutta tai tunteita. Tämä näkemys on osaltaan johtanut siihen, että eläimiä on alettu käyttää hyväksi yhä teollisemmin. Eläintuotannossa eläimiä kohdellaan usein tuotantoyksikköinä eikä eläimen arvoa ja hyvinvointia useinkaan huomioida. Voisi jopa sanoa, että eläinten tehotuotannon piirissä eläimistä on tehty koneita. Eläimiä pidetään dualistisessa maailmankuvassamme passiivisina objekteina ja ainoastaan ihmistä pidetään aktiivisena subjektina eli toimijana. Eläintuotannon puolella tämä maailmankuva näkyy siinä, että tehotuotannossa eläimiä kohdellaan resurssina, joka tuottaa esimerkiksi maitoa, lihaa tai munia. Voit lukea lisää vegaaniudemme taustalla vaikuttavista syistä sivulta ”Eläinetiikasta”.

Sponsor 2016

Haluamme lopuksi kiittää sponsoriamme Ilmaista-pelirahaa.biz, joka on tukenut sivujamme. Kiitos!